Taikinaterapiaa

Joulu oli ja meni, ja jos jonkinmoista juttua tuli leivottua. Piparkakkutalokin, vaikka sen valmistuminen ei ollutkaan ihan varmaa projektin aikana. Oikeastaan haluaisin erityisesti kirjoittaa tämän aiheen rinnalla kummitädilleni pienen tsemppauksen, piparkakkutalo-projekti on oikein oiva apukeino tähän.

Joskus joulukuun alkupuolella ostin piparkakkutaikinaa, josta aioin tehdä piparkakkutalon, sitten kun ehdin! En nyt ihan tarkkaan muista, mutta joskus niitä samoja aikoja sitten mietin talon muotoa, ja sitä, että pitää muistaa tehdä päätypaloihin yläkolmiot, jotta talosta ei tule lato. Joskus aikanaan nimittäin tuli. :D No, muistin tehdä kolmiot päätypaloihin ja leikata myös ovelle reiän. Tein myös neljä pientä samankokoista suorakulmiota savupiippua varten. Nokkelampi tajuaisi jo tässä vaiheessa, että a) harjalle asetettavaan piparkakkutaloon ei voi tehdä neljää suorakulmiota, vaan kahden palan pitää olla istuva harjalle, ja b) jos tekee suorakulmiopiipun katon tasapinnalle ei ne kaikki voi olla samankokoisia, koska silloin piipusta tulee Vino!
No, onnistuin paistamaan kaikki palat ja ylimääräisestä taikinasta painoin innolla tähti-piparkakkuja. Kun kaikki oli paistettu aloin miettimään, että mihinkäs mie tän talon kasaan? Pohja siis unohtui, hups.:) Palojen piti kuitenkin antaa jäähtyä ainankin seuraavaan päivään ennen koristelua, joten sitä sitten odotellessa. Meni kuitenkin ainankin kaksi viikkoa, kun ne talon palat odotteli tuossa tarjottimella... ja vasta ihan pari päivää ennen joulua, intouduin ( tai oli aikaa?) koristelemaan ja kasaamaan taloa. Mitäs sitä suotta hoppuilemaan.:) Tässä pari kuvaa koristelluista talon päädyistä. Riemastuttavaa!

No, sitten oli vuorossa seinäpalat..vai oliko se katto? Luulin tekeväni kattopalaa, kunnes tajusin sen olevan seinäosa. Argh!! laineikas kuvio ei ollut suunnitelma seinään!:( Hylkäsin palan ja mietin, kestäisikö talo kolmella seinällä pystyssä, jos sinne saisi vaikka kynttilän sisään tai jotain??:))) Aloin koristelemaan oviseinää, sekin meni ihan kivasti kunnes.. se halkesi! oven ylänurkasta lähti särö yläreunaa kohti, yyhh! Yritin korjata palaa tuolla sokerikuorrutteella. Onnistui! Paitsi että se leivinpaperiin kiinni jäänyt sokerikuorrute, aiheutti sen, että pala lipesi toisen kerran miulta kädestä ja halkesi toisesta kohtaa! Aaargh! Ärsytti.;(( Suttailin sokerikuorrutetta pilaantuneisiin paloihin ja mietin, pysyisikö talo pystyssä pelkillä kauniilla päätypaloilla ja katto-osilla, joita en vielä ollut koristellut. Suttailu oli rauhoittavaa ja siinä ehti miettiä uutta lähestymistapaa projektia kohden. (tosin tämä suttailukin hieman kostautui myöhemmin. :D)
Hylkäsin projektin keittiön pöydälle ja murjotin epäonnisuutta aikani, ehkä tunnin jos toisen. Sitten oli kuitenkin pakko vielä yrittää. Liimasin kahdet haljenneet osat sokerkuorrutteella ja laitoin seinän nojaamaan viinilasia vasten niin, ettei mikään osa tartu mihinkään ennen kuin se on kuiva.

Halkeamat uppoutuu tuherruksien taa.. mut ne on siellä!

Sitten raaputin toisesta seinäpalasta laineikkaan kattokuvion pois ja suoritin terapeuttista sokerikuorrutetuhrintaa...seinän täydeltä!

Sokerikuorrutetta riitti ja riitti... :)

Sain myös kattopalat koristeltua, yksinkertainen on kaunista, vai miten sen menee :D

Ja kyllä, loppujen lopuksi kaikki osat, väärin mittailtua piippua lukuunottamatta (mitäpä sillä tekiskään!) päätyi toisiinsa kiinni sulatetun sokerin voimalla.  Pohjana pääsi suorittamaan virkaa pannunalunen. Hyvin toimi! ;)

Että tuli hiano! :D