sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Rinsessan uudet vaatteet

Pakkasten yllättäessä (eh eh, miten pakkaset muka yllättää talvella?) jouduin housuostoksille koska pitkikset mahtuu tosi nihkeesti farkkujen alle. Oon yrittänyt metsästää vakosamettihousuja, sellaisia mitkä omistin ehkä yläasteella ja joita sittemmin inhosin. Nyt kuitenkin olisin taas halunnut sellaiset. Niiden alle mahtuu pitkikset ja ne on lämpimämmät kuin farkut.
Nojoo, sammareita ei löytynyt, mutta jotain muuta löysin! Harmaat villasekoitehousut joissa oli hintalapussa koko merkintä XXL. Onneksi ne housut oli siinä "mallikappaleet ale"-rekin päädyssä joten näin housujen mitat ennen tuota kokolukemaa. Housut päätyi sovitukseen koska niissä oli jokseenkin ihastuttava vyötäröleikkaus. Ei ehkä sellainen mitä olisin etsinyt, mutta erikoisuudessaan se innosti! Jälkeenpäin mietittynä miun alitajunnassa on saattanut myös huudella se blogikirjoitelma minkä luin, se oli jämähtämisestä samoihin tyyleihin ja seikkailuinnon puutteesta mm.vaateostoksilla.. no, tässä kuva :


Veikkaan että esim tätsyni tai joidenkin muiden miuta +10 vuotta vanhempien mielestä tuo on jotain kamalaa ennen 90-lukua esiintynyttä tyylisuuntaa, mitä nykymuoti on kaivanut esiin kellarin uumenista... :D Don't hate me for this, please.<3 Ja tuosta kuvasta ei nyt ilmene, että lahkeet ovat melko leveät ja niiden alareuna on käännetty ~5cm pituudelta ulospäin. Kertokaa nyt, miltä vuosikymmeneltä nää on? ;)

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Pipo

Tein äsken aikani kuluksi pipon. Tai no, aloitin projektin eilen, kun oli lankaa jolla ei ollut kohtaloa. Kokeilin josko Puro-kerä riittäisi pipoon, ja sehän riitti! :)


Ja koska lankaa jäi itseasiassa yhden värin verran yli, tein kukkasapluunan avulla koristeen. Näyttää vähän sykkyräiseltä, mutta ajaa asiansa. Hih!^_^

tiistai 9. marraskuuta 2010

Puikkoilut

Jotain vuosi sitten aloin ottamaan valokuvia neuloksistani. Innoitus tarttui varmaan jonkun ahkeran käsityöläisen facebookiin lisäämistä kuvista.
Tässä kuitenkin hieman omia tuotoksia, enemmän ja vähemmän Hyviä kuvia, lopputulos näkyy kuitenkin. Paitsi kavennuksia ette pysty laskemaan ;)
Ekat sukat Pitkään aikaan joskus vuosi sitten.. on vähän kippuraiset :D
Lapaset joihin tein pitkän varren, jEttä sen voi sitten kääntää noin. Tykkään pitää lapasia tuolla tavalla, en tiedä miksi.

Minilapaset vuosi sitten, kaverin 1-vuotiaalle vintiölle.
Villasukat muuten vaan.
minivillikset!

toiset minivillikset. eiku nää tais olla ne ekat. Tein kaks koekappaletta ennen ku tuli sopivat. Kuka ny ohjeita lukis..kovin tarkasti?

Sellasia tekeleitä! Lisää tulee kun päivä taas nousee.. nyt alkaa jo untenmaat tulemaan vastaan.
Henkilökohtaisena avautumisena, mutta sympatiatunnustuksena niille ketkä ovat kerrasta toiseen jaksaneet ladata kuvia työmaastaan..
On kerrassaan työlästä tämä kuvien lisääminen blogiin. Henkilönä jolla ei ole työpöytää, alkaa blogin päivitys aina sillä, että pitää kaivaa ensin kone jostain esiin, ja sitten raivata sille pöytätilaa. Sitten kaivaa ulkoinen kovalevy esiin, ja raivata sille tilaa pöydällä.. koska vanha läppäri ei jaksa puhkua koko kuvagalleriaa läpi. No, kun on päästy niinkin pitkälle, että olisi aika lisätä kuvia tulee eteen tekniset haasteet. Kuva jonka luulin ladanneeni blogin muistiin ennen tähän päätymistä, ei näy siellä vaikka muut näkyvät. Ja jos se sattuukin näkymään, niin todennäköisyys sille, että kuva pompsahtaa väärään kohtaan blogia on todennäköinen. Kun sen kuvan sitten joutuu poistamaan (ei, ei löydy kohtaa Siirrä ALAS), joutuu taas kaivamaan kovalevyn syövereistä sen haluamansa kuvan, koska kuten jo mainittua, se ei ole jäänyt siihen tyrkylle esiin. Niin, että ei voi väittää, että tämä olisi mutkatonta! Joten, ymmärrän jos Sinun blogissasi ei ole kuvia. Aina. ;)

Minä ja makaroonilaatikko

Minä. Lisäsin kuvan josta pidin ja johon samaistuin kun äsken latasin sen kamerasta koneelle. Tuli sellainen Minä-olo.
Vaikka nyt en ihan näytäkään kuvassa siltä, kuten useimmat tuttuni minut mieltävät yleensä.
Lasit.
Eivät ole minun.
Pidän nii(s)tä silti.



No oli sille jokin syykin. Hasse ei voinut pitää lasejaan päässä, koska sillä oli lastia niskassa.
Kuva kertonee enemmän kuin sanat.:)




Siskot oli kylässä :)(:

Pitää hieman jatkaa minuudesta. Ja noista laseista. Ja siitä, että äskeinen olotilani jotenkin samaistui tuohon hieman.. boheemiin ulkonäköön.
Teen makaroonilaatikkoa. Tällä hetkellä lähinnä uuni tekee sitä.
Äsken kuitenkin havahduin siihen, että en muista ollenkaan Monelta laitoin vuoan uuniin. Tunninhan tuon makaroonilaatikon siellä pitäisi paistua. Oletan että se on ollut siellä likimain kaksikymmentä minuuttia. Sovin siis itseni kanssa, että se sopii, arvioksi. Ja tämä ei ole ensimmäinen kerta kun teen uunissa jotain, minkä pitäisi olla siellä x minuuttia. Siis, joku puoli tuntia tai tunti tai yli, on niiiiin pitkä aika, että ei sellaista muista vahtia. Olen ihan varma! että vilkaisin mikron digitaalikelloa kun laitoin vuoan uuniin, mutta aivoihin ei ole jäänyt mitään muistijälkeä näytön lukemasta. Piparin ja muffinssien paistamisen taidan kutakuinkin sillä verukkeella, että niitä voi vahtia luukun ääressä sen 10-15 minuuttia. On Pakko, koska muuten ne hiiltyy. Mutta makaroonilaatikko ja toisena hyvänä esimerkkinä lasange. Ei siis mitään toivoa, että muistaisin rekisteröidä sen vuoan uuniin tyrkkäämisen. Lopputulos on yleensä kuitenkin melkoisen kelvollinen, joten suurta haittaa ei siis pääse syntymään tästä suuripiirteisyydestäni. :) joka aika ajoin muistuttaa erästä tunteemani henkilöä.;)

Mmh, makaroonilaatikosta tuli valmista. Pinnan värin perusteella se on valmista. Tuli kuitenkin mieleen, että taisin laittaa uunin asteet väärän ohjeen mukaan. Pussin kyljestä tarkistaminen kertoi epäilyni toteen. Kuinkahan paljon +25asteen lisä vähentää uunissa hautumisaikaa jos kypsyystunnisteena on pinnan väri. Auttaisiko joku matemaatikko :D